Sunnuntaina kävimme Mauron sukujuhlissa. Kasvattaja lähetti kaikille lapsukaisilleen kutsun kenneltapaamiseen, joka pidettiin Tukholman pohjoispuolella Runö kursgårdissa. Se oli muutaman kilometrin päässä Åkersbergan keskustasta ja hyvin kauniilla paikalla järven rannalla. Järven toisella puolen näkyi olevan pienvenesatama.
Kasvattja tunuti olevan hyvin tyytyväinen Mauroon ja tiedusteli, joska hän mahdollisesti voisi joskus viedä Mauron koiranäyttelyyn. Hän ilmoitti myöskin, että Maurolla oli vielä vuosi kasvuaikaa, mikä oli hiukan hämmentävä ajatus. Hän painaa jo nyt 48 kiloa. Mutta sitten näimme Mauron veljen, joka oli samanikäinen ja jo yli 50 kiloa. Näkemämme aikuiset canet olivat nekin hyvin massiivisia, joten pitänee myöntää, että Mauro on vielä hoikka, kasvava poika. Hänestä tulee epäilemättä iso korsto. Luulemme tosin, että kasvattaja taisi viitata henkiseen kehitykseenkin. Sekään ei juuri lohduta, koska Mauro on nyt pelottavan terävä päästään.
Lohdutukseksemme huomasimme kuitenkin, että emme ole yksin. Paikalla oli nelisenkymmentä canea, joista kuka kulloinkin kiskoi tempoilevaa omistajaansa pitkin nurmikkoa. Kaikki koirat olivat hihnoissa ja omistajat yrittivät pitää tapaamisia jonkinmoisessa hallinnassa. Varsinkin isot, dominoivat uroot voivat olla hiukan liian ärhäköitä ja yrittää ottaa mitta toinen toisestaan. Mauro käyttäytyi kohtalaisen siivosti - ainakin siihen asti, kunnes oli ryhmäkuvauksen aika. Kaikki Q-pentueeseen kuuluvat piti saada samaan kuvaan (Maurohan on oikeastaan Quadrello di Mauro ja yksi hänen veljistään on Qruising la Pontiac). Q-laisten ryhmittäytyessä kuvaa varten, Mauro päätti tehdä tuttavuutta kaikkien kanssa ja sai aikaan melkoisen kaaoksen. kasvattajan piti tulla apuun ja lopulta saatiin ainakin jonkinmoinen kuva aikaiseksi.
Kasvattajalla itsellään oli mukana puolivuotinen pentu, joka vaelsi ilman hihnaa seurueesta toiseen. Hän oli oikea seurapiirileijona, siis sellainen joka juhlissa kuin juhlissa vartin kuluttua on tutustunut jokaikiseen paikalla olijaan. Pennun tekemisiä oli hauska seurata.
Ennen kuin oli kotiin lähdön aika, söimme hotdogin ja joimme mehua. Hotdogin makkara piti tietyti jakaa Mauron kanssa.
No comments:
Post a Comment